Kadonneet kuponit ja pikkuvarkaus

Olin juuri saapunut kauppakeskukseen, kun huomasin näytöllä päivittyvän tarjouksen: iso alennus suosituista tuotteista. Sydän löi innokkaasti.

Otin esille taskustani ostokuponit, jotka olin säästellyt tähän hetkeen. Mutta mielessäni alkoi kummitella outo tunne – olinko jättänyt ne kotiin?

Syyttävä tuijotus kassajonossa takanani sai minut hermostumaan. Yritin muistella edellisen päivän tapahtumia, mutta muistikuvat olivat epäselviä.

Kun viimein tulin kassalle, sain järkytyksekseni kuulla, ettei kupontejani löytynyt. Ystävällinen myyjä ehdotti, että ihminen edessäni ostaisi tuotteet ensin – hän oli kuulemma huomannut kupontejeni puuttumisen.

Tilanne tuntui oudolta. Mietin, voisiko joku varastaa ne vai olinko vain unohtanut ne jonnekin. En kuitenkaan halunnut aiheuttaa hälinää tai epäluuloja.

Kun palasin autolle, näin pienen lapsen leikkivän maassa. Lapsella oli jotain kädessään – kuponteja! Ne tuntuivat muistuvan minulle: olin pudottanut ne ostoskärryistä ilman huomaamista.

Palasin sisälle, kiitin lapsen vanhempaa ja sain kuponit takaisin. Vaikka tilanne oli aiheuttanut hetken epätoivoa, se jätti myös pienen hymyn huulilleni. Arvostin sattumaa, joka palautti tärkeät asiakirjat.

Tällä kertaa ostokset onnistuivat – voitti ei vain alennukset vaan myös pieni seikkailu arjen keskellä.