📖 You are reading the free text version. Get our mobile app for 🎧 audio narration, 💬 speaking practice, 🔄 instant translations, and 💾 vocabulary saving to enhance your learning experience.
Yö oli pimeä, ja tähdet loistivat kirkkaasti ylhäällä vuorten yllä. Minä, Sini, olin lähtenyt yksin kävelylle vanhalle vuoristopolulle, josta olin kuullut tarinoita.
Polku oli kapea ja kivinen, eikä siinä juuri ollut valoja. Silti en pelännyt, sillä halusin nähdä jotain, mitä kukaan muu ei ollut huomannut.
Kävellessäni kuulin yllättäen outoa ääntä pensaikosta. Se kuulosti pieneltä eläimeltä, joka etsi turvaa. Katsahdin ympärilleni, mutta en nähnyt mitään.
Astuin varovasti lähemmäs ääntä ja huomasin pienen valon välkkyvän kivellä. Se näytti kuin pieni liekki, joka ei kuulunut paikkaan.
Päätin seurata valoa. Se johti minut syvemmälle metsään, jossa ilma muuttui kylmäksi ja hiljaiseksi. Yhtäkkiä valo katosi, ja kaikki oli pimeää.
Minä en tiennyt, olinko eksynyt vai löytänyt jotakin erityistä. Kello oli jo paljon, ja minun piti palata.
Kun käännyin takaisin, polku näytti samanlaiselta kuin ennen, mutta sydämeni pomppasi nopeammin. Se yöllinen hetki oli täynnä salaperäisyyttä, joka jäi mietityttämään.
En saanut koskaan selville, mistä valo tuli tai mitä se merkitsi. Ehkä se oli vain mielikuvitukseni leikkiä vuoren hiljaisuudessa.
Mutta silloin ymmärsin, että joskus tärkeintä ei ole löytää vastausta, vaan antaa itselleen lupa olla utelias ja ihmetellä maailmaa omalla tavallaan.
Yön salaisuus vuoristossa pysyi minun pienenä tarinana, jota en ehkä koskaan kerro kenellekään, mutta joka rikastutti minua hiljaa ja vahvasti.
This story contains important vocabulary that you could be learning! Our mobile app provides audio, speaking practice, instant translations, vocabulary saving, and progress tracking.